Orenia-hanke etenee harkituin askelin

Ohjaavat opettajat HEKS1- kierroksilla ja rahoituslähteitä tunnistamassa

Syksyn HH Aokk:n puolentoista vuoden 2013-2014 opettajaopiskelijoiden (lyh. puolarin) HEKS1(henkilökohtainen kehittymissuunnitelma)-kierroksen aikana ohjaavat opettajat vierailivat opettajaopiskelijoiden oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. HEKS1-päivän aikana tutustuttiin mm. oppilaitosten toimintaan ja tavoitteisiin esimies- ja naistapaamisen aikana sekä samalla ohjaavat opettajat esittelivät Orenia-hankkeeseen liittyvää verme-toimintaa yhtenä oppilaitosten toimintaa kehittävänä osallistamisen välineenä. Moni esimies ja -nainen innostui tällaisen toimintatavan luomista mahdollisuuksista ja antoi tukensa verme-ryhmän perustamiselle.

Orenia-hanketta työstävät ohjaavat opettajat ovat myös kokoontuneet muutaman kerran syys-talven aikana pohtimaan, miten hankkeen tutkimukselliselle osuudelle haetaan ulkopuolista rahoitusta. Keskusteluissa on ollut mukana myös HH Aokk:n tutkimuspäällikkö, joka on esitellyt erilaisia mahdollisia kansallisia ja kansainvälisiä rahoituslähteitä. Useat rahoituslähteet edellyttävät hankkeen ympärille muodostuvaa kumppaniverkostoa. Kansainväliset rahoittajat, kuten Nordplus, rahoittavat enemmänkin yhteistoimintaa pohjoismaisten ja balttialaisten kumppanien kanssa kuin tutkimuksellisia ponnistuksia. Hankkeelle on siten myös etsitty kansainvälisiä kumppaneita HH Aokk:n aikaisemmista projekteista ja hahmoteltu myös uusia kumppanuuksia.

Tammikuun loppuun mennessä pitäisi saada laadittua niin suomen- kuin englanninkielinen tutkimussuunnitelma. Valmiit tutkimussuunnitelmat edesauttavat selkeiden rahoitushakemusten tekemistä. Näiden suunnitelmien pohjalta voidaan myös ryhtyä tarkemmin neuvottelemaan mahdollisten kumppanien kanssa hankeyhteistyöstä ja yhteisistä tutkimuksen kohteista. Tällä hetkellä kiinnostuksen kohteena on tutkia, kuinka vermemäinen työskentely vaikuttaa opettajaopiskelijan ja hänen yhteisönsä kehittämistoimintaan sekä kuinka vermeily osallistuttaa kollegat yhteisen kehittämiskohteen määrittämiseen ja systemaattiseen eteenpäin vientiin.

Puolarin opettajaopiskelijat verme-kirjallisuutta lukemassa ja verme-ryhmiä perustamassa

Ammatilliset opettajaopiskelijat ovat tarkastelleet syksyn aikana lukupiireissään vermeilyä teoreettisesti ja toiminnallisesti. Lukupiirikoonneista on paljastunut mukavasti, kuinka vermeilyyn liittyvät perusperiaatteet ovat puhutelleet lukupiiriläisiä. Usea lukupiiri tunnisti pienryhmätoiminnankin parhaimmillaan olevan verme-työskentelyä – vertaiset ovat systemaattisesti kehittämässä omaa ammatillista identiteettiään toisia tukien ja haastaen. Tämän lisäksi vermeilyn toiminnallisista työkaluista KERTOI-menetelmä oli tuntunut niin mielenkiintoiselta ja innostavalta, että sitä hyödynnettiin jopa lukupiirityöskentelyn tuoksinassa.

Verme-ryhmiäkin on jo ehditty käynnistää useissa oppilaitoksissa. Verme-ryhmissä työstetään mm. oppilaitosten oppimisympäristöjä, SKILLS-toimintaa, ylemmän amkin koulutusohjelmaa sekä organisaatiokulttuurimuutoksia. Muutama puolarilainen on ehtinyt kuvata omassa blogissaan, kuinka ryhmät ovat järjestäytyneet ja kokeneet tällaisen työskentelyn aloittamisen varsin antoisana.

Chryssa's and Leena's Prezi on Communities of Practice and Life-based learning at HAAGA-HELIA Porvoo Campus

I'll return to the meme's later.

Now I want to share with you a presentation Chryssa (from Teacher insights blog) and Leena made as their contribution to Learning at Work (a module in Basic Studies in Pedagogy at HAAGA-HELIA School of Vocational Education). You can open the presentation in full-screen mode by clicking first Start Prezi, and then the full-screen icon on the bottom right corner. Choose next "Allow Keyboard controls", and you can browse the presentation by hitting arrow key to the right to proceed. I recommend you do that, otherwise it would be hard to read some of the texts!




At the end of the Prezi the ladies ask a question. Feel free to write the answer in your own blog, and provide a link to it in the comments, or if you blog is for restricted audience only, write the answer directly to the comment box!

- Irmeli

Two Memes, take your pick or answer both (not obligatory, though)

Hei, Irmelin kirjoitukset ovat englanniksi, mutta lisään loppuun myös pienen suomenkielisen yhteenvedon, esim. meemien ohjeet!

-----------------

Some time ago I had an opportunity to listen to a recording, where a team of student teachers discussed, how they understood "learning at work" in school context (one of the modules for Basic Studies in Pedagogy is called Learning at Work). Participant C suggested that teachers learn at school from their colleagues and students. Other team members were hesitant: for them learning at work referred to on-the-job learning or training periods, where students learn in authentic world of work contexts. After an hour's  interesting discussion, the team concluded that actually both interpretations of learning at work are excellent!

When I had listened to the recording I started to think, how I have learned to be a teacher during my close to 30 years in this profession (I had my first job as a teacher in fall 1985, and although I took some breaks during the years and worked elsewhere, I still think that my 30th anniversary as a vocational teacher will be in 2015). I took teacher training in 1992 - 1993, and special needs teacher education in 2002 - 2004. Over the years I attended several longer (5 cr - 10 cr) continuation education courses and a bunch of quick one-day brush-ups. Yet, my most important learning experiences have taken place informally: I have my colleagues and students to thank for both my teacher identity and the more tangible competences as a teacher.

I joined Orenia Project, because I am a true believer in informal peer learning, and I'm anxious to experiment, how peer mentoring could take more organized forms, but still keep its air of freedom. I write in English, because I'm working as a guidance counselor in the English group, and my aim is to invite also student teachers from that group to participate in Orenia. I fully acknowledge the importance of face-to-face peer meetings (and will later try and find time to translate some of the tools, which can be used in those meetings), but to pay homage to one arena, where I have experienced true Community of Practice spirit, the blogger community,  the first home-made "vermeily-tools" I'll share with you are  modifications of Internet Memes. I find memes so attractive, because there is always the element of playfulness in them: a little bit of smile never harms when it comes to learning!

Meme 1
A classic List-meme is Seven things you did not know about me. I'll modify it to Seven peer mentors, who helped me to be a better teacher.

Here are the instructions:

1. List out seven people (colleagues or students), who have helped your developmental process as a teacher.
2. Share, what you learned from these peers and how you learned from them.
3. When you have written the entry, provide a link to it in the comments of this post.
4. Read what others have written, and discuss, the take-aways you could have from this meme to your own peer group.
5. (a "real" meme would include that you invite e.g. three people to take the meme by providing a link to the instructions and your own text. This part is even more optional than steps 1-4)

Meme 2

A classic Album cover meme, is one, where you write a post pretending you just published an album. I'll modify it to My article just got published!

Here are the instructions:

1. Write a build-up, where you tell that your article on peer group mentoring just got published in X Magazine (you may choose the name of the magazine)
2. The name name of the article is the last four to six words of a random quote (you can scroll down and pick a suitable one. Try to stick to four to six words, but if absolutely necessary, you can take a couple of extra words).
3. Find a cover photo for the article from Flickr Creative Commons Attribution Licensed images (These are images you are free to use, as long as you mention the license and who took the photo). You can use any tag word in your search. 
4. Download the image: click the chosen image > click three dots on the right frame (=More Actions) and choose Download/All sizes.  When you upload the image to your blog, remember to include the text "CC 2.0 by N.N." next to the image (N.N. refers to the name of the photographer as stated in the license info).
5. Write a 150 word abstract for your article (try and tie the abstract to the title and the chosen image)
6. When you have written the entry, provide a link to it in the comments of this post.
7. Read what others have written, and discuss, what take-aways you could have from this meme.
8. (Optional extra: challenge someone else to participate as explained in Meme 1)

You get extra bonus, if some of your readers believe that you actually published an article! (I'm totally unmusical, but when I years ago took the album cover meme, some of my friends thought it was true, and congratulated me in the comment box!)

I'll participate in these memes later, but I'll first wait for your input!

----------------

Meemien ohjeet suomeksi

Meemi 1
Listameemissä Seitsemän asiaa itsestäni ihmiset julkaisevat blogissaan asioita itsestään. Vermeily-työkaluksi muunnettuna haaste kuuluu Seitsemän vertaista, jotka tekivät minusta paremman opettajan

Tässä ohjeet:

1. Listaa seitsemän vertaista (kollegaa tai opiskelijaa), jotka ovat auttaneet sinua kehittymään opettajana.
2. Kerro, mitä heiltä opit ja miten.
3. Kun olet kirjoittanut merkintäsi, lisää linkki siihen tämän postauksen kommenttilaatikkoon.
4. Lue muitten kirjoitukset, ja keskustele, miten tätä harjoitusta voisi käyttää vertaisryhmämentoroinnissa.
5. (oikeaan meemin tietysti kuuluisi, että haastat esim. kolme muuta blogaajaa mukaan meemiin, mutta haastehomma on tällä kertaa vielä vapaaehtoisempi extra kuin vaiheet 1 - 4. )

Meemi 2

Klassisessa CD-kansi-meemissä kirjoitat blogimerkinnän, jossa uskotelet, että sait juuri julkaistuksi albumin. Vermeilyvälineessä väitetään, että Artikkelini julkaistiin viimein! 

Tässä ohjeet:

1. Kirjoita johdanto, jossa kerrotaan, että artikkelisi julkaistiin lehdessä X (voit vapaasti valita julkaisun).
2. Artikkelin nimi on Sattumanvaraisen lainauksen neljästä kuuteen viimeistä sanaa (vapaa suomennos on sallittua, ja jos millään ei toimi noilla sanoilla, voit napata pari lisää).
3. Etsi artikkelin pääkuva Flickr Creative Commons Attribution Licensed kuvista (Näitä kuvia saat vapaasti käyttää, kunhan mainitset lisenssityypin ja kuvaajan nimen). Voit etsiä kuvia valitsemallasi hakusanalla.
4. Imuroi kuva seuraavasti: klikkaa kuvaa > klikkaa oikeasta kehyksestä kolmea pistettä (=More Actions) ja valitse Download/All sizes, sieltä sitten valitset sopivan koon.  Kun lisäät kuvan blogiisi, muista lisätä sen yhteyteen "CC 2.0 by N.N."(N.N. on se nimi, jolla lisenssiehdoissa pyydetään ilmoittamaan kuvan ottaja).
5. Kirjoita artikkelistasi 150 sanan tiivistelmä (yritä jotenkin sitoa artikkelin otsikko, kuvituskuva ja valitsemasi vertaismentorointiteema yhteen)
6. Kun olet kirjoittanut merkintäsi, lisää linkki siihen tämän postauksen kommenttilaatikkoon.
7. Lue muitten kirjoitukset, ja keskustele, miten tätä harjoitusta voisi käyttää vertaisryhmämentoroinnissa.
8. (ylimääräinen extra: haasta joku mukaan, kts. ohjeet meemin 1 lopussa))

Saat lisäbonusta, jos joku lukijoistasi uskoo, että puhut oikeasta artikkelista ja onittelee sinua menestyksen johdosta!

Lupaan itsekin osallistua tähän meemin, mutta ensin on teidän muitten vuoro!

- Irmeli

Menetelmiä vertaisryhmämentorointiin

Vertaisryhmämentorointi (vermeily) on käynnistynyt monen opettajaopiskelijamme oppilaitoksessa. Haluamme Orenia-blogimme avulla tukea sitä ja sen vuoksi tulemme esittelemään blogissamme kerran viikossa verme-ryhmien vetämiseen soveltuvia menetelmiä. Tule mukaan yhteiseen jakamiseen ja kerro, miten itse olet vetänyt Verme-ryhmääsi omassa työyhteisössäsi ja millaisia kokemuksia sinulla on erilaisten menetelmien toimivuudesta.

Verme-ryhmä voi toimia työhön-työssä-työstä oppimisen ja vertaistuen ryhmänä ja uuden tuottamisen ja kehittämisen ryhmänä. Käytettävät menetelmät ovat ryhmän toiminnan tarkoituksesta riippuen erilaisia.

Työssä oppimiseen ja vertaistukeen käytetään usein tarinallisia, dialogisia ja reflektiivisiä työkaluja. Niiden avulla pyritään tekemään arjen kokemukset näkyviksi, mahdollistamaan tasapuolinen osallistuminen ja kuulluksi tuleminen sekä käsitteellistämään, jäsentelemään ja arvioimaan ajatus- ja toimintamalleja ja tuottamaan yhteisiä tulkintoja.

Tarinat voivat olla kirjoitettuja, kuvitettuja tai kerrottuja ja niitä voidaan työstää erilaisilla toiminnallisilla harjoituksilla tai jopa tarinateatterilla tai pedagogisella draamalla. Esimerkkejä tarinallisista ja toiminnallisista menetelmistä löytyy: Estola ym. (2007): Lupa puhua ja Heikkinen ym. (2012): Osaaminen jakoon.

Dialogisia menetelmiä ovat esimerkiksi tasavertaisen keskustelun menetelmät, jotka perustuvat eri tavoin rajoitettuihin tai ajoitettuihin puheenvuoroihin. Dialogisista menetelmistä löytyy ideoita myös siihen, miten ryhmässä harjaannutaan toisen kuuntelemiseen ja kuulemiseen ja yhteisten tulkintojen tuottamiseen. Dialogisista työkaluista löytyy esimerkkejä mm. DIALE-projektin tuottamista menetelmäkorteista.

Tässä yksi esimerkki Diale-projektin menetelmistä, "Lahjojen antaminen", jonka tavoitteena on helpottaa ihmisten osallistumista ryhmän keskusteluun ja omien ajatusten kertomista ryhmälle ensimmäisestä tapaamisesta alkaen. "Lahjalla" tarkoitetaan toisille kerrottuja omia ajatuksia. Jakamisen lisäksi jokainen myös vastaanottaa muiden ajatuksia lahjoina.

Ohjeet Diale-menetelmäkortin mukaan:

• edessäsi on värillisiä papereita
• valitse niistä yksi paperi
• mieti, mitä tämä paperi symboloi lahjana pienryhmällesi
• kirjoita lahjasi paperille, laita se pöydälle ja kerro lahjasi sisältö
• avaa ajatteluasi ryhmälle ja selitä miksi annat juuri tämän lahjan.

Kun vermeilyn tarkoituksena on toiminnan kehittäminen, tarvitaan kognitiivisia työkaluja. Tässä yhteydessä niillä tarkoitetaan esimerkiksi kehittämisen kohteen nykytilannetta kartoittavia menetelmiä, erilaisia ideointityökaluja, toimintasuunnitelmamalleja ja toteutusten yhteisöllisiä arvioinnin työkaluja. Niistä löytyy esimerkkejä muun muassa seuraavilta sivuilta (Jos linkit eivät avaudu, löydät kaikki työkirjat googlaamalla): Jelli järjestöpalvelu, Summa & Tuominen (2009): Fasilitaattorin työkirja ja Verkostojohtamisen opas. Erityisesti Jellissä on linkkejä myös muihin oppaisiin.

Kehittämistoimintaan soveltuva esimerkkimenetelmä on Jelli järjestöpalvelusta (Osallisuuden työkalupakki) - "Tavoitteet todeksi -aikajana", jonka tavoitteena on helpottaa konkreettisten toimenpiteiden suunnittelua kehittämisen kohteeksi valittuun toimintaan. 

Ohjeet Osallisuuden työkalupakin mukaan:

• Mietitään nykytilanne ja tavoite. Nämä merkitään paperille aikajanan päihin: alkutilanne ja lopputulos. 
• Mietitään mita aikajanalla on tapahduttava, jotta päästään tavoitteeseen.
• Aikajanalle merkitään myös uhkia, jotka voivat estää tavoitteisiin pääsyn, mutta samalla mietitään niihin ratkaisuja.
• Lopuksi aikajanaan merkitään päivämäärät, milloin tavoite on mahdollista saavuttaa ja mitä sitä ennen on mihinkin päivämäärään mennessä tapahduttava (toimenpiteet).

 Toivomme Sinulle innostavia hetkiä oman verme-ryhmäsi kanssa! 

Osaamisen tuottamista avoimissa oppimisen verkostoissa ja tiloissa

Johdantoa Orenia-projektiin

Avoimet ja verkostomaiset oppimisen ympäristöt ja tilat ovat yhä keskeisemmällä sijalla nykyisessä koulutuskeskustelussa. Tämä vaatimus on esitetty erityisesti ammatilliselle koulutukselle kehitettäessä elävää yhteyttä muodollisesta koulutuksesta työelämään ja työn paikoille. Ammatillisen koulutuksen avoimien oppimisen tilojen ja verkostojen rakentelua haluamme kehitellä ja testata myös HAAGA-HELIAN ammatillisen opettajankoulutuksen Orenia-projektissa. Haluatko lähteä mukaan tälle retkellemme? 

Osaamisen tuottaminen (oppiminen) avoimissa ja verkostomaisissa oppimisen ympäristöissä yhdistää formaalin oppilaitoslähtöisen koulutuksen työssä tapahtuvaan ei-muodolliseen oppimiseen (esim. työpaikan järjestämä henkilöstökoulutus, työhön perehdytys ja valmennus) ja työssä tapahtuvaan enemmänkin sattumanvaraiseen kuin tavoitteelliseen arkioppimiseen (informaali oppiminen). Tällöin tarvitaan muutosta ja liikettä kahteen suuntaan: yhtäältä oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen siirtämistä työhön ja muuntamista ei-virallisen ja arkioppimisen kaltaiseksi, ja toisaalta ei-virallisen ja arkioppimisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi muodollista koulutusta. Vaikka osaamista hankitaan erilaisissa tiloissa, prosesseissa ja toimintamalleissa, kaikki hankittu osaaminen on lähtökohtaisesti yhtä arvokasta.

Oppimisympäristöjä, oppimisen tiloja ja verkostoja

Puhumme oppimisympäristöistä ja oppimisen tiloista ja verkostoista. Miten oppimisympäristöajattelusta päästään oppimisen tiloihin ja verkostoihin? Mikä muuttuu? Oppimisympäristö käsite on perinteisesti liitetty fyysiseen tilaan kuten luokkahuoneeseen, harjoittelusaliin, laboratorioon tai työpaikkaan vaikkakin siitä on löydettävissä myös muut ulottuvuudet kuten oppimisympäristön sosiaalinen, psyykkinen ja kognitiivinen puoli. Oppimisen tila käsite laajentaa oppimisen paikkoja virtuaalisiin ympäristöihin, joissa ideat, asiat ja ihmiset ovat yhä enemmän läsnä mobiilisti ilman aika- ja paikkarajoituksia. Mitä enemmän on opiskelijoiden huomiosta kilpailevia toimintoja, sitä enemmän formaaleissa koulutusprosesseissa on osattava integroida sosiaalisia, kulttuurisia, pelillisiä, paikallisia ja mobiileja oppimisen tiloja.

Oppimisen verkostojen taustalla on näkemys sosiaalisesta ja yhteisöllisestä oppimisesta – ajatus osaamisen tuottamisesta yhteisössä ja yhteisönä, jossa on mahdollistettu oppijoiden vuorovaikutus, vertaisoppiminen ja asiantuntijuuden jakaminen. Oppimisen prosessit tällaisissa yhteisöllisissä tiloissa ovat yhteyksien ja linkkien rakentamista ihmisten, paikkojen, ideoiden, kokeilujen ja tiedon välille, yhdessä tekemistä ja tuottamista, yhteisen ymmärryksen rakentelua ja jakamista ja erilaisten oppimisen resurssien avaamista. Oppiminen tapahtuu kertomalla tarinoita, esittämällä esimerkkejä, kyselemällä, kyseenalaistamalla, kommentoimalla, esittämällä ja perustelemalla erilaisia näkökulmia, kokeilemalla ja testaamalla, osoittamalla empatiaa ja lukemalla.

Vermeillen osaamista tuottamaan

Eri toimintaympäristöistä tulevat toimijat sovittavat näissä  yhteisöissä ja verkostoissa ammatillista osaamistaan yhteen tuottaakseen jotain uutta, mutta moniammatillisuus voi olla myös ongelmallista varsinkin noviisiopettajalle - toisaalta pitäisi selvittää ja kirkastaa omaa erityisosaamista ja asiantuntijuutta,  ja toisaalta pitäisi jo kyetä rakentamaan yhteisön yhteistä osaamista.

Ammatillisen opettajan osaamisen nähdään kehittyvän juuri niissä prosesseissa, joissa hän tulee entistä vahvemmin osalliseksi oman oppilaitoksensa tai korkeakoulunsa  yhteisöjen tai verkostojen käytänteisiin ja pääsee kehittämään niitä yhdessä entistä toimivimmiksi.   Näitä prosesseja tukemaan on kehitetty mm. vertaisryhmämentorointi (verme), joka tarjoaa tilan, paikan ja ajan työhön, työssä ja työstä oppimiseen ammatillisille opettajille. (Ks. lisää Osaava verme -hanke)

Vermemäisen toiminnan tavoitteena on kaapata ammatillisten opettajien työssä tapahtuvia ilmiöitä ja toimintaprosesseja yhteisen pohdinnan, arvioinnin ja kehittämisen kohteiksi.  Tällaisia voivat olla  vaikkapa ammattiosaamisen näytöt, työssäoppiminen, opinnäytetyöt tai AHOTointi (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen).

Orenia-projektissa vermeily nähdään yhtenä ohjauksellisena toimintatapana niin opetus- ja ohjausosaamisen kuin yhteisö- ja verkosto-osaamisen  kehittämisessä kuin  kehittymisessä. Tunnistettuaan ja määriteltyään ensin omat osaamistavoitteensa ja organisaationsa kehittämisvaateet työkollegoidensa kanssa opettajaopiskelija  hahmottelee mahdollisen verme-ryhmänsä teeman ja kokoonpanon. Opettajaopiskelija toimii siten verme-ryhmänsä koollekutsujana. Ryhmä yhdessä sopii sääntönsä, kehittämisen kohteensa ja toimintatapansa. Vermemäisen työskentelyn aloittamisesta keskustellaan lähijaksolla syyskuussa ja HEKS-sessioissa (HEKS: henkilökohtainen kehittymissuunnitelma).
 
Neuvoteltava opetussuunnitelma

Ammatillisen osaamisen tuottaminen avoimissa ja verkostomaisissa oppimisympäristöissä edellyttää meiltä opettajilta luopumista ennalta määritetyistä ja vain tiettyyn kontekstiin sidotuista oppimisprosesseista ja opetussuunnitelmasta annettuna ja tiukan normatiivisena asiakirjana. Avoimissa oppimisympäristöissä toiminta on opiskelijalähtöistä ja puhe oppimis- ja osaamislähtöistä. Silloin opiskelijat voivat tunnistaa ja arvioida omaa osaamistaan, asettaa henkilökohtaistettuja tavoitteita ja rakentaa osaamista yhteisöllisesti. Opetussuunnitelma nähdään jatkuvasti rakentuvana aihiona, jonka pohjalta suunnitellaan yhteisöllisiä ja yksilöllisiä oppimisprosesseja. Jos olet kiinnostunut lukemaan näistä ajatuksista lisää, kannattaa etsiä  Harri Kukkosen (2012) ja Essi Ryyminin (2012) julkaisut.

Lue lisää

Kukkonen, H. 2012. Kohti moniulotteista opetussuunnitelmaa. Teoksessa Mäkinen, M., Annala, J., Korhonen, V., Vehviläinen, S., Noggrann, A-M., Kalli, P. & Svärd, P. (toim.) Osallistava korkeakoulukoulutus. Tampereen yliopistopaino: Juvens Print, 152-173.

Ryymin, E. 2012. Verkostojen johtaminen strategisissa yhteisöissä. Teoksessa Silander, P., Ryymin, E. & Mattila, P. (toim.) Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa. Oppimisympäristöt. OSUKE-hanke: Staroffset, 35-47.

Opettaja ammatillisen koulutuksen rakentajana ja kehittäjänä

Työelämän muutokset tapahtuvat tälle ajalle tyypillisesti nopeasti ja odottamatta, ja niitä on paljon. Ne vaikuttavat ammatilliseen koulutukseen vahvasti opiskelijoiden ammattikäytännön oppimisen paikkana, opettajien oman toimintaympäristön ja työkulttuurin muutoksena ja taloudellisena kontekstina. Välittömässä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat myllertäneet ammatillisen koulutuksen tehtäviä niin, että perustehtävätkin tuntuvat joskus jäävän sumeaksi. Meiltä opettajilta vaaditaan jatkuvaa pedagogista kehittämistä, mikä joskus voi olla haasteellista. Onneksi innokkaita pioneereja ja uusien toimintamallien etsijöitä riittää!

Suuri osa oppilaitosten pedagogisesta uudistamisesta on hankeperustaista ja yksittäisten opettajien aktiivisuuteen perustuvaa toimintaa. Silloin tavoitellaan organisaation toiminnan uudistumista yksittäisen opettajan uudistumisen ja valtautumisen kautta.  Opettajalähtöisen kehittämisen ongelmana on kuitenkin ollut uusien toimintatapojen vakiinnuttaminen ja jalkauttaminen sekä tulosten jakaminen. Uudistukset ovat usein törmänneet vanhoihin toimintarakenteisiin ja -tapoihin tai jääneet hankkeessa toimineen opettajan omaisuudeksi. Ne eivät ole levinneet koko oppilaitoksen osaamiseksi. Kehittämistoiminnan opettajalähtöisyys ei ole edistänyt koko oppilaitoksen toimintakulttuurin muutosta organisaatiotasolla.

Luotaessa tulevaisuuden oppimisympäristöjä ja -tiloja  pelkkä opetus- ja ohjausmenetelmien, tieto- ja viestintätekniikan tai oppimisympäristön näkökulmasta tapahtuva kehittäminen ei riitä vakiinnuttamaan uusia toimintamalleja osaksi oppilaitoksen ydintoimintoja. Siihen tarvitaan kokonaisvaltaista pedagogista kehittämistä ja uudenlaista pedagogista johtamista. Jos kehittämistoiminta ei muuta oppilaitoksen toimintajärjestelmiä ja toimintakulttuuria, ei uudistukselle ole tilaa oppilaitoksen vanhoissa rakenteissa ja toimintatavoissa. Pasi Silander ja Essi Ryymin (2012) ovat kirjoittaneet näistä haasteista mielenkiintoisessa julkaisussaan, jota kannattaa vilkaista paremmalla ajallakin.

Orenia-projektin piloitointi- ja tutkimusosiot

Näihin haasteisiin pyrimme vastaamaan HAAGA-HELIA ammatillisen opettajakorkeakoulun Orenia-projektissa. Projekti muodostuu kahdesta osiosta: opettajankoulutusmallin pilotoinnista ja tutkimusosuudesta.

Pilotointiosiossa lähdemme kehittelemään yhdessä opettajaopiskelijoidemme kanssa opettajankoulutusmallia, jolla tuetaan heitä uusien oppimisen ympäristöjen, verkostojen ja tilojen rakentajina ja oman oppilaitoskulttuurin muuttajina. Haluamme nähdä opettajaopiskelijan muutosagenttina, jonka kautta oppilaitoksen toiminta uudistuu. Pilotointiprojektin tavoitteena on tukea tätä muutosagenttiutta opettajaopiskelijan oppilaitokseen ja työyhteisöön jalkautuvan ohjauksen avulla. Opettajankouluttajina tulemme siis vierailemaan opettajaopiskelijan työn paikoilla ja keskustelemaan kehittämisen tarpeista ja kohteista. Tulemme myös testaamaan vertaisryhmämentorointia työyhteisön yhteisopettajuuden menetelmänä. Pyrkimyksenä on siis yhdistää HAAGA-HELIAN ammatilliset opettajaopinnot entistä enemmän tukemaan oppilaitoksissa tapahtuvaa kehittämistyötä.

Tavoitteenamme on kehittää yhdessä opettajaopiskelijoiden kanssa erilaisiin oppimisen verkostoihin ja tiloihin perustuvia osaamista tuottavia pedagogisia malleja. Orenia-projektin tutkimusosuudessa arvioimme niiden vaikuttavuutta ja opettajaopiskelijoiden kokemuksia oppilaitostensa muutosagentteina. Olemme kiinnostuneita tietämään, miten tällainen yhteisöllinen ponnistus vaikuttaa opettajien suhtautumiseen omaan työhönsä - millaista esimerkiksi tunnetyötä opettajat tekevät kehittäessään ja muuttaessaan pedagogisia käytänteitään yhdessä.

Jos olet kiinnostunut oppilaitosten pedagogisten uudistusten haasteista ja vertaisryhmämentoroinninsta, lue lisää:

Alanko-Turunen, M. & Pasanen, H. 2012. Verme ammatillisen opettajan tukena muutosten kentällä. Teoksessa Heikkinen, H.L.T, Jokinen, H., Markkanen, I. & Tynjälä, P. (toim.) Osaaminen jakoon. Vertaisryhmämentorointi opetusalalla. Jyväskylä: PS-kustannus, 173 - 187.

Ryymin, E. & Silander. P. 2012. Johtaminen liittää kehittämishankkeet organisaation perustehtävään. Teoksessa Silander, P., Ryymin, E. & Mattila, P. (toim.) Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa. Oppimisympäristöt. OSUKE-hanke: Staroffset,15-25.