Työelämän muutokset tapahtuvat tälle ajalle tyypillisesti nopeasti ja odottamatta, ja niitä on paljon. Ne vaikuttavat ammatilliseen koulutukseen vahvasti opiskelijoiden ammattikäytännön oppimisen paikkana, opettajien oman toimintaympäristön ja työkulttuurin muutoksena ja taloudellisena kontekstina. Välittömässä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat myllertäneet ammatillisen koulutuksen tehtäviä niin, että perustehtävätkin tuntuvat joskus jäävän sumeaksi. Meiltä opettajilta vaaditaan jatkuvaa pedagogista kehittämistä, mikä joskus voi olla haasteellista. Onneksi innokkaita pioneereja ja uusien toimintamallien etsijöitä riittää!
Suuri osa oppilaitosten pedagogisesta uudistamisesta on hankeperustaista ja yksittäisten opettajien aktiivisuuteen perustuvaa toimintaa. Silloin tavoitellaan organisaation toiminnan uudistumista yksittäisen opettajan uudistumisen ja valtautumisen kautta. Opettajalähtöisen kehittämisen ongelmana on kuitenkin ollut uusien toimintatapojen vakiinnuttaminen ja jalkauttaminen sekä tulosten jakaminen. Uudistukset ovat usein törmänneet vanhoihin toimintarakenteisiin ja -tapoihin tai jääneet hankkeessa toimineen opettajan omaisuudeksi. Ne eivät ole levinneet koko oppilaitoksen osaamiseksi. Kehittämistoiminnan opettajalähtöisyys ei ole edistänyt koko oppilaitoksen toimintakulttuurin muutosta organisaatiotasolla.
Luotaessa tulevaisuuden oppimisympäristöjä ja -tiloja pelkkä opetus- ja ohjausmenetelmien, tieto- ja viestintätekniikan tai oppimisympäristön näkökulmasta tapahtuva kehittäminen ei riitä vakiinnuttamaan uusia toimintamalleja osaksi oppilaitoksen ydintoimintoja. Siihen tarvitaan kokonaisvaltaista pedagogista kehittämistä ja uudenlaista pedagogista johtamista. Jos kehittämistoiminta ei muuta oppilaitoksen toimintajärjestelmiä ja toimintakulttuuria, ei uudistukselle ole tilaa oppilaitoksen vanhoissa rakenteissa ja toimintatavoissa. Pasi Silander ja Essi Ryymin (2012) ovat kirjoittaneet näistä haasteista mielenkiintoisessa julkaisussaan, jota kannattaa vilkaista paremmalla ajallakin.
Orenia-projektin piloitointi- ja tutkimusosiot
Näihin haasteisiin pyrimme vastaamaan HAAGA-HELIA ammatillisen opettajakorkeakoulun Orenia-projektissa. Projekti muodostuu kahdesta osiosta: opettajankoulutusmallin pilotoinnista ja tutkimusosuudesta.
Pilotointiosiossa lähdemme kehittelemään yhdessä opettajaopiskelijoidemme kanssa opettajankoulutusmallia, jolla tuetaan heitä uusien oppimisen ympäristöjen, verkostojen ja tilojen rakentajina ja oman oppilaitoskulttuurin muuttajina. Haluamme nähdä opettajaopiskelijan muutosagenttina, jonka kautta oppilaitoksen toiminta uudistuu. Pilotointiprojektin tavoitteena on tukea tätä muutosagenttiutta opettajaopiskelijan oppilaitokseen ja työyhteisöön jalkautuvan ohjauksen avulla. Opettajankouluttajina tulemme siis vierailemaan opettajaopiskelijan työn paikoilla ja keskustelemaan kehittämisen tarpeista ja kohteista. Tulemme myös testaamaan vertaisryhmämentorointia työyhteisön yhteisopettajuuden menetelmänä. Pyrkimyksenä on siis yhdistää HAAGA-HELIAN ammatilliset opettajaopinnot entistä enemmän tukemaan oppilaitoksissa tapahtuvaa kehittämistyötä.
Tavoitteenamme on kehittää yhdessä opettajaopiskelijoiden kanssa erilaisiin oppimisen verkostoihin ja tiloihin perustuvia osaamista tuottavia pedagogisia malleja. Orenia-projektin tutkimusosuudessa arvioimme niiden vaikuttavuutta ja opettajaopiskelijoiden kokemuksia oppilaitostensa muutosagentteina. Olemme kiinnostuneita tietämään, miten tällainen yhteisöllinen ponnistus vaikuttaa opettajien suhtautumiseen omaan työhönsä - millaista esimerkiksi tunnetyötä opettajat tekevät kehittäessään ja muuttaessaan pedagogisia käytänteitään yhdessä.
Jos olet kiinnostunut oppilaitosten pedagogisten uudistusten haasteista ja vertaisryhmämentoroinninsta, lue lisää:
Alanko-Turunen, M. & Pasanen, H. 2012. Verme ammatillisen opettajan tukena muutosten kentällä. Teoksessa Heikkinen, H.L.T, Jokinen, H., Markkanen, I. & Tynjälä, P. (toim.) Osaaminen jakoon. Vertaisryhmämentorointi opetusalalla. Jyväskylä: PS-kustannus, 173 - 187.
Ryymin, E. & Silander. P. 2012. Johtaminen liittää kehittämishankkeet organisaation perustehtävään. Teoksessa Silander, P., Ryymin, E. & Mattila, P. (toim.) Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa. Oppimisympäristöt. OSUKE-hanke: Staroffset,15-25.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti