Vapaan ideoinnin välineet vermeilyssä

Vertaiskehittämisen ryhmissä tarvitaan menetelmiä uusien – mielellään villien ja raikkaiden - ideoiden tuottamiseen. Usein kuitenkin ideoiden kehittelystä siirrytään liian nopeasti niiden toteuttamiskelpoisuuden arviointiin ja loppuratkaisujen suunnitteluun.

 Ideariihitekniikat (aivoriihi, brainstorming) ovat luovan ongelmanratkaisun perusmenetelmiä, joiden avulla annetaan aikaan ideoiden kehittelylle avoimessa ja vapaassa ilmapiirissä, estetään niiden alas ampuminen ja viivästytetään loppuratkaisun kehittelyä. Niiden avulla turvataan myös tasavertainen osallistuminen ja kuulluksi tuleminen, jolloin yksittäisen dominoivan henkilön näkemykset eivät muodostu itsestään selvyytenä otetuiksi vaihtoehdoiksi. Aivoriihessä on vetäjä ja noin 5-12 osallistujaa. 

 

Perustyöskentelytapa

1. Ongelman määrittelyvaiheessa rajataan käsiteltävä asia, johon haetaan ratkaisua. Ongelma voi olla kartoittava (Mitä kokemuksia teillä on tästä aiheesta?) tai selvittävä (Miten voimme ratkaista tämän asian? Miten tässä asiassa voisi toimia?). Ongelma kirjoitetaan näkyville.
2. Aiheesta riippuen voidaan ennen varsinaista ideointivaihetta joutua kartoittamaan faktoja, reunaehtoja tai esteitä. 
3. Varsinaisen ideoinnin vaiheessa tuotetaan vapaasti niin paljon kuin mahdollista uusia ideoita ja näkökulmia. Kaikki ideat ovat tervetulleita ilman niiden arviointia, arvostelua tai perustelua. Aikaa tähän vaiheeseen käytetään 10–20 minuuttia.
4. Ideoiden käsittely: luokittelua tai arvottamista, karsintaan ja jatkojalostamista. Aikaansaadut ideat voidaan luokitella esimerkiksi hierarkiakaavion tai kalanruotokaavion avulla siirtämällä tarralappuja ryhmästä toiseen. Niitä voidaan arvottaa tai priorisoida erilaisilla pisteyttämis- tai äänestysmenetelmillä. Tämä vaihe on oppimisen ja uuden kehittämisen kannalta tärkeimpiä, koska ideoita arvioidaan, perustellaan ja rakennetaan yhteistä tulkintaa (käydään ns. oppimiskeskustelua).
5. Ratkaisuvaiheessa kootaan ideoiden pohjalta ratkaisuja asetettuun ongelmaan ja suunnitellaan konkreettiset toimenpiteet siihen, miten käsiteltävänä olleessa tilanteessa tulee toimia tai miten se ratkaistaan. 

Aivoriihitekniikoita (alla on kuvattu vain ideointivaiheen organisointi; kaikkiin tekniikoihin kuuluu ideoiden käsittely- ja johtopäätösten vaiheet)

Vapaa aivoriihi
Osallistujat kertovat spontaanisti omia ideoitaan ja sihteerinä toimiva jäsen kirjoittaa ne muistiin.
 
Pyöreän pöydän aivoriihi
Osallistujat kertovat ideoita yksi kerrallaan ja vuorotellen. Kun omat ideat loppuvat, voi vuoronsa ohittaa sanomalla ”Ohi”. Sihteerinä toimiva jäsen kirjoittaa ne muistiin. Pyöreän pöydän aivoriihi voidaan toteuttaa myös kirjallisena lippumenetelmänä, jolloin jokainen ensin kirjoittaa ideoitaan tarralapuille tai A4-papereille (esim. 5 minuutin ajan; 1 idea/lappu). Tämän jälkeen alkaa ideoiden esittelyvaihe, jossa jokainen kertoo vuorotellen yhden idean kerrallaan.

Ideakorttien kierrätys

Osallistujat istuvat pöydän ympärillä ja jokainen kirjoittaa pahvisille korteille annetusta ongelmasta tai aiheesta ideoita (1 idea/kortti). Valmiit kortit pinotaan kirjoittajan oikealle puolelle. Kun omat ideat loppuvat, osallistuja ottaa vasemman puoleisesta pinosta kortteja, lukee ne ja yrittää taas niiden innoittamana keksiä uusia ideoita (kirjoittaa ne puhtaille korteille, 1 idea/kortti). Uudet ideat pinotaan taas kirjoittajan oikealle puolelle.

635-menetelmä

Ryhmässä 6 jäsentä, jokainen kirjoittaa A4-papereille 3 ideaa 5 minuutin aikana (1 idea/paperi). Paperi annetaan naapurille (5 kierrosta) ja jokainen osallistuja yrittää jatkokehittää edellisen osallistujan ideoita kirjoittamalla kommenttinsa samalle paperiarkille kuin alkuperäinen idea.

Ideakävely (Seinätauluaivoriihi)

Kukin osallistuja kirjoittaa ideansa fläpille ja jättää ideoiden väliin tyhjää tilaa (jokaisella oma fläppipaperi). Kun omat ideat loppuvat, aloitetaan kiertelyvaihe ja tutustutaan toisten tuotoksiin. Niistä johdetaan uusia ideoita, jotka lisätään fläpille alkuperäisen idean läheisyyteen.

Kalanruotokaavio

Kalanruotokaavio on monimutkainen japanilainen aivoriihimuunnelma, joka sopii tiettyyn ongelmatilanteeseen johtaneiden syiden analysointiin. Sillä havainnollistetaan ongelmaan liittyviä syy- ja seuraussuhteita. Ratkaistavana oleva ongelma kirjoitetaan ”kalan päähän”. Ideointivaiheessa etsitään ongelmaan vaikuttavia tekijöitä ja ne kirjoitetaan tarralapuille (1 asia/lappu). Kalanruoto piirretään fläppipaperille ja ongelmaan vaikuttavia tekijöitä aletaan luokitella siten, että saamaan teemaan kuuluvat asiat tulevat samalle ruodolle. Johtopäätökset ongelman ratkaisevista toimenpiteistä voidaan kirjata ruodon otsikoksi.

Yhteisiä muistikirjoja käyttävä menetelmä

Osallistujille annetaan pienet muistikirjat, joihin he kirjoittavat vähintään yhden idean päivässä. Kirjat kiertävät osallistujalta toiselle tietyn ajanjakson välein. Aikaisempia ideoita käytetään apuna uusien jatkokehittelyssä. Menetelmä sopii hyvin ongelmiin, joiden ratkaisun pohjaksi tarvitaan paljon havainnointitietoa.
 

Bodystorming 

Osallistujat kehittelevät uusia ideoita siinä todellisessa fyysisessä ympäristössä, jota he ovat kehittämässä ja yrittävät asettautua tilan käyttäjien asemaan. Kyseessä on siis eräänlainen käyttäjälähtöinen suunnittelumalli, jossa rooleja ottamalla yritetään löytää aito kokemus kehittämisen kohteesta (esim. opiskelijaravintolan viihtyvyyden parantaminen yhdessä opiskelijoiden kanssa – ideointi tapahtuu ravintolassa todellisissa palvelutilanteissa).

 

KIRJALLISUUTTA

• Bodystorming.
• Kupias Päivi. 2007. Kouluttajana kehittyminen. Palmenia.
• Lavonen ym. Luovan ongelmanratkaisun työtavat.
• Luovan ongelmanratkaisun menetelmiä. Verkkotutor.
• Pruuki, L. 2008. Ilo opettaa. Tietoa, taitoa ja työkaluja. Helsinki: Edita Prima Oy.
• Virkkala V. 1991. Luova ongelmanratkaisu. Tiedon hankinta ja yhdistely toimiviksi kokonaisuuksiksi ammateissa, harrasteissa ja kotielämässä. Vammalan kirjapaino.