Orenia-hanketta on viety kevään 2014 aikana systemaattisesti
eteenpäin. Ehdimme tehdä määräaikoihin mennessä rahoitushakemukset niin
kansalliseen kuin kansainväliseen rahoituslähteeseen. Hankehakemuksia tehdessämme
huomasimme, että kansainvälinen hanke edellyttää entistä laajempaa näkemystä
informaalin oppimisen tunnistamisesta ja tukemisesta. Tämän takia tässä
hankkeessa verme-toiminta tuli osaksi suurempaa informaalin oppimisen
problematiikkaa.
Tätä pohtiessamme mieleemme tuli muutama vuosi sitten
Shanghaissa, Kiinassa, Researching work
and learning -konferenssissa pidetty paperiesitys, jossa belgialaiset tutkijat
kertoivat tutkimuksestaan, jossa typologisoitiin erilaisia informaalin oppimisen muotoja ja prosesseja
organisaatioissa. Goverts ja Baert (2011)
erittelevät paperiesityksensä pohjalta tehdyssä artikkelissaan, kuinka
erilaiset organisaatioiden olosuhteet mahdollistavat informaalin oppimisen toimintamalleja. Tällaisia olosuhteita ovat toiminnat, tilanteet ja työkalut, joita ei
ensisijaisesti ole rakennettu oppimista varten, mutta näitä olosuhteita voidaan
käyttää oppimiseen ja tiedon jakamiseen. Näihin olosuhteisiin sisältyy kolme
komponenttia. Nämä ovat 1) työn ominaispiirteet, 2) tieto- ja
materiaaliympäristö sekä 3) sosiaalinen työympäristö.
Työn ominaispiirteillä tarkoitetaan niitä työtehtäviä, joita
työntekijä tekee – kuinka paljon itse työtehtäviin sisältyy
oppimismahdollisuuksia. Tieto- ja materiaaliympäristöllä tarkoitetaan tiedon
saatavuutta sekä sitä fyysis-materiaalista työympäristöä, jossa toimitaan:
miten esimerkiksi työhuoneet on järjestetty tai kuinka helposti erilaisia
tietokantoja pääsee käyttämään. Sosiaalisella työympäristöllä tarkoitetaan
sitä, miten kollegat ja esinaiset/miehet tukevat työntekijöiden osallistumista eri toimintakäytäntöjen kehittämiseen ja siten oppimista.
Ammatillisen opettajan työ
pitää sisällään valtavasti oppimisen mahdollisuuksia. Opettajan pitäisikin olla
oppimisen ammattilainen ja tunnistaa eri tilanteiden tarjoamat
oppimismahdollisuudet ja systemaattisesti hyödyntää niitä yhdessä
opiskelijoiden, kollegoiden ja työelämän edustajien kanssa. Kuten Zuboff jo vuonna 1988 totesi, oppimisesta on tullut työn ydintoiminto,
joten opettajilla ei ole varaa jättäytyä sen varaan, että esinaisten/miesten tarjoamat formaalit
jatkokoulutustilaisuudet ovat ainoita oppimisen virallisia tiloja ja paikkoja.
Lähteet
Govaerts, N. & Baert, H. 2011. Learning patterns in
organizations: towards a typology of workplace-learning configurations. Human
Resource Development International 14(5), 545–559.
Zuboff, S. 1988. In the Age of the Smart Machine; The Future
of Work and Power. New York: Basic Books.
